8.12.22
Luova Työelämä 2030 -hankkeessa kartoitettiin 16 suomalaisorganisaation ja yli 600 työntekijän luovuutta. Tutkimuksen mukaan yksilöt kokevat olevansa luovia, mutta organisaatiokulttuuri näivettää sen potentiaalia.
Luova Työelämä 2030 -hankkeen tarkoituksena on ollut luoda tieteeseen pohjautuva tapa mitata ja kehittää sekä organisaatioiden että yksilöiden luovuutta. Hanke on osa hallitusohjelman alaista TYÖ2030-ohjelmaa, jonka tavoitteena on tehdä suomalaisesta työelämästä maailman parasta.
– Koska luovuutta ei olla aikaisemmin juurikaan osattu mitata, on luovuuden kehittämiseen ollut haastavaa tarttua. Sen vuoksi luovuutta ei ole osattu myöskään systemaattisesti johtaa, hanketta luotsaavan MARK Suomen Markkinointiliitto ry:n toiminnanjohtaja Sanna Laakkio muistuttaa.
Osana Luova Työelämä 2030 -hanketta toteutettu tuore tutkimus selvitti suomalaisorganisaatioiden vahvuuksia ja kehityskohtia luovuuden mahdollistajina. Tutkimukseen osallistui 16 organisaatiota syksyn 2022 aikana. Mukana hankkeessa olivat muun muassa Arla, Telia, Siemens, Olympiakomitea, Duunitori ja Kotipizza.
– Osa tutkimukseen osallistuneista organisaatioista on onnistunut luomaan ympäristön, jossa yksilöiden ja tiimien luova suorituskyky kukoistaa. Osassa organisaatiokulttuuri taas ei tue innovatiivisuutta ja uudistumista. Se asettaa organisaation alttiiksi sekä sisältä että ulkoa tuleville muutospaineille ja heikentää kilpailukykyä, kertoo Yellow Methodin tutkimusjohtaja Susanna Rahkamo.
Yksilöt luovempia yksin kuin yhdessä
Tutkimuksen mukaan organisaation kulttuuri sekä sen viisi osa-aluetta – ilmapiiri, organisoituminen, vuorovaikutus, johtaminen ja toteutus – vaikuttavat oleellisesti suomalaisten luovuuteen ja sen toteutumiseen töissä.
– Me suomalaiset olemme tutkimuksemme valossa oivaltavia ja uteliaita, ja organisaation kulttuuri joko tukee tai estää sen hyödyntämistä. Tutkimuksessamme luovuutta tukevat ilmapiiri ja vahva itseohjautuvuus, mutta heikentävät erityisesti joustamattomat rakenteet ja aikataulut, Yellow Methodin toimitusjohtaja Pauliina Valpas kuvailee.
Eroja luovuuden hyödyntämisessä on niin toimialojen kuin organisaatiokokojenkin välillä: markkinointi- ja media-alalla sekä keskikokoisissa organisaatioissa luovuuden potentiaali on suurinta. Yllättäen suurimmat näkemyserot nähdään kuitenkin organisaatioiden sisällä: johtoryhmät näkevät luovan organisaatiokulttuurin kauttaaltaan muuta henkilöstöä vahvempana.
– Organisaatioiden johdolla onkin tärkeä tehtävä vahvistaa henkilöstön luovaa potentiaalia sekä vähentää häiriötekijöitä. Vain organisaatioiden luovaa kulttuuria vahvistamalla voimme rakentaa yhdessä parempaa työelämää ja kestävämpää liiketoimintaa, Valpas jatkaa.
Luova Työelämä 2030 jatkuu ensi vuoden puolella, jolloin kaikille suomalaisorganisaatioille annetaan mahdollisuus kehittää luovuuttaan digitaalisten työkalujen ja verkkovalmennuksen avulla.
Lisätietoja hankkeesta:
Sanna Laakkio
045 110 8811
sanna.laakkio@markkinointiliitto.fi
Lisätietoja tutkimuksesta:
Susanna Rahkamo
susanna@yellowmethod.co
Pauliina Valpas
pauliina@yellowmethod.co
