15.9.22
Kyselytutkimus teki näkyväksi suomalaisten luovan suorituskyvyn nykytilan. Epävarmuuksien alla piilee valtava potentiaali.
Luovuuden tuottamasta lisäarvosta on puhuttu pitkään paitsi luovalla alalla myös sen ulkopuolella. Tulevaisuuden tärkeimmäksi työelämätaidoksikin tituleerattu luovuus on avain organisaatioiden kilpailukykyyn ja kasvuun sekä yksilöiden sekä globaalien haasteiden ratkaisemiseen.. Samalla se tukee hyvinvointia ja tarjoaa merkityksellisyyden kokemuksia. Myös Markkinointiliiton johtama Luova työelämä 2030 -hanke perustuu ymmärrykseen siitä, ettei menestystä luoda ilman luovuutta. Mutta mille vahvuuksille ja heikkouksille suomalaisten luovuus perustuu?
Avoimeen tutkimuskyselyyn osallistui yli 3 000 suomalaista. Vastaukset paljastavat, että meissä on paljon luovaa potentiaalia! Olemme oivaltava kansa, jolla on kykyä ja kiinnostusta niin ajatteluun, oppimiseen, uuden luomiseen kuin ongelmanratkaisuunkin. Samalla suomalaista työelämää ja luovaa suorituskykyämme vaivaa kuitenkin itsevarmuuden puute. Pelko epävarmasta lopputuloksesta estää meitä hyödyntämästä osaamistamme ja ottamasta harkittujakaan riskejä – jäämme uuden edessä usein niin sanotusti ajatuksen tasolle. Matalan itseluottamuksen vuoksi haemme myös helposti turvaa säännöistä ja sosiaalisista normeista.
Luovuus ei saa siiloutua
Mikä meidät sitten erottaa toisistamme? Ainakin luovuuden ja itsevarmuuden määrä – ne nimittäin vaihtelevat merkittävästi toimialojen, ikäryhmien ja koulutusasteiden välillä. Luovaksi itsensä tuntevat erityisesti koulutuksen, taiteen ja viihteen parissa sekä kansainvälisissä tehtävissä toimivat. Toimenkuvista luovimpia ovat johtajat ja yrittäjät – heillä luovuuden potentiaali on suurin ja häiriötekijöitä on vähiten. Tiivistetysti voidaankin todeta, että mitä korkeampi koulutus ja ikä, sitä enemmän yksilö kokee itsevarmuutta ja intoa uuden oppimiseen ja perehtymiseen.
Erityisen huolestuttavaa huomata, kuinka itsevarmuuden ja innovoinnin puutetta potee vasta työuransa ensiaskelia ottava sukupolvi. Tutkimuksemme mukaan suomalaisopiskelijoilla on vastaajista vähiten luovaa potentiaalia käytössään ja samalla eniten häiriötekijöitä esteenään. Kysymys kuuluukin, kuinka voisimme opinnoissa ja työelämässä varmistaa, että ympärillämme luovuus lisääntyy – ei lannistu?
Nyt on luovuuden vuoro!
Kyselymme teki näkyväksi paitsi luovuuden nykytilan myös sen merkityksen ja arvostuksen. Aihe koetaan tärkeäksi, ja syyskuun alussa järjestetty tutkimustulosten julkistus keräsikin linjoille lähes 600 luovuudesta kiinnostunutta kuulijaa. Vaikka chatin puolella tuotiin esille hyvin erilaisia kokemuksia luovuudesta sekä sen tiellä olevista esteistä, oltiin yhdestä asiasta harvinaisen samaa mieltä: luovuudessa piilee valtava potentiaali, jonka realisoitumiselle on annettava ansaitsemansa aika ja tila.
Ihminen on laumaeläin, joka tarvitsee ympärilleen muita ihmisiä. Myös luovaan suorituskykyyn vaikuttaa merkittävästi se, minkälaisessa yhteisössä ja ympäristössä toimimme. Hankkeemme saakin jatkoa myöhemmin syksyllä, kun yhteisötason luovuutta ja luovan organisaatiokulttuurin rakentumista lähtee kanssamme tutkimaan parikymmentä suomalaisorganisaatiota eri toimialoilta. Vain yhdessä teemme maailman parasta, luovaa työelämää!
Pauliina Valpas & Susanna Rahkamo
Kolumni julkaistu MRKTNG-lehden numerossa 3/2022.
