5.5.22
Luovuus on kyvykkyys, jolla luodaan hyvinvointia yksilöille, kilpailukykyä yrityksille ja ratkaisuja globaaleihin kriiseihin. Luova suorituskyky tarvitsee kuitenkin harjoitusta ja huolenpitoa – mikä saa oman luovuutesi kukoistamaan?
Jokainen meistä tarvitsee luovuutta arjessaan. Sen avulla ratkomme haasteita, löydämme parempia tapoja toimia ja toteutamme itseämme. Samalla luovuus on yksi tärkeimmistä työelämätaidoista. Suomalaisessa viitekehyksessä luovuuden merkitys korostuu: globaaleilla markkinoilla pystymme päihittämään kookkaat kilpailijamme vain innovatiivisuudella.
Luovuus lähtee aina yksilöstä mutta tarvitsee yhteisön tukea. Organisaatioissa tulisikin ymmärtää, mistä luovuus rakentuu ja mikä on sen merkitys kilpailukyvylle ja henkilöstön hyvinvoinnille. Parhaimmillaan organisaation kulttuuri ja rakenteet tukevat luovuutta, pahimmillaan estävät sen hyödyntämisen. Siksi johtajien ja esihenkilöiden tulisi tunnistaa organisaatiossa työskentelevien yksilöllinen luovuus, poistaa sitä häiritseviä tekijöitä ja vahvistaa luovan suorituskyvyn potentiaalia.
Olemme Yellow Methodissa määritelleet yksilön luovuuden koostuvan viidestä elementistä, jotka näkyvät eri tavoin arjessamme ja työssämme. Ajattelumme perustuu yksilötason luovuutta käsittelevään tieteelliseen tutkimukseen.
Viisi näkökulmaa luovuuteen
Luovuuden perustana on identiteetti. Se on käsitys itsestä, mikä ohjaa omaa toimintaa. Luovaksi itsensä kokeva ihminen hakeutuu huomaamattaan tilanteisiin, joissa pääsee hyödyntämään luovuuttaan. Identiteetti on yhteydessä sisäiseen motivaatioon. Se synnyttää sinnikkyyttä. Näin syntyy positiivinen kehä – koen itseni luovaksi, sitoudun sen näkyväksi tekemiseen, koen onnistumisia ja hakeudun mahdollisuuksien äärelle uudelleen.
Uteliaisuus on avoimuutta uutta kohtaan. Utelias ihminen käsittelee tietoa avarakatseisesti ja arvottamatta ja etsii ratkaisuja sieltä, mistä muut eivät. Pitkäjänteisessä työssä tarvitaan myös draivia – periksiantamattomuutta, tarmokkuutta ja energiaa.
Oivaltavuus liittyy vahvimmin luovaan ajatteluun. Sen avulla pystymme hahmottamaan ja käsittelemään laajoja kokonaisuuksia ja yhdistelemään tietoa uudella tavalla. Oivaltavuus tarkoittaa myös kykyä poimia informaatio- ja ideatulvasta olennainen.
Jotta luovuus pääsee loistamaan, tarvitaan itsevarmuutta. Se on luottamusta omiin kykyihin ja ideoihin. Itsevarma ihminen ottaa vastaan palautetta, muttei anna oman itsekriittisyyden tai ulkopuolisten skeptisyyden vangita luovuuttaan.
Kyselytutkimus selvittää luovuuden nykytilaa
Luovuus ja kaikki sen osa-alueet ovat dynaamisia: niitä voidaan kehittää harjoittelulla. Kun tunnistamme omaan luovuuteemme vaikuttavat tekijät, osaamme luoda sille otolliset olosuhteet ja sanoittaa sen myös muille.
Luovuusindeksi-kyselyllä kartoitamme suomalaisten luovuutta, sen potentiaalia ja häiriötekijöitä. Ensisijaisesti se auttaa yksilöä tunnistamaan tapoja ja tilanteita, joissa luovuutta käytetään ja tarvitaan. Kykyjään vielä etsiville kysely antaa vinkkejä otollisten olosuhteiden vahvistamiseen ja luovuutensa löytäneille mahdollisuuden kehittää taitoja entisestään.
Samalla kysely luo kuvan suomalaisesta työelämästä ja mittaa, missä määrin luovuutta hyödynnetään. Toistettuna se mahdollistaa reflektoinnin ja kehityksen seuraamisen: onnistummeko kehittämään omaa luovuuttamme ja hyödyntämään sitä suomalaisessa työelämässä?
Kysely on nyt auki osoitteessa www.luovuusindeksi.fi – oletko valmis tutustumaan omaan luovuuteesi?
Pauliina Valpas ja Susanna Rahkamo
Teksti julkaistu MRKTNG-lehdessä 2/2022 ja Markkinointiliiton sivuilla.
