Luova työelämä 2030 -hanke on innostanut ja inspiroinut jo yli 5 000 suomalaista kehittämään omaa luovuuttaan. Helmikuussa lanseerattavat Luovan työelämän valmennus ja työkalu auttavat organisaatioita valjastamaan luovuuden menestystekijäkseen.
Luovuus on tunnistettu yhdeksi tulevaisuuden tärkeimmistä työelämätaidoista. Suomessa yksilöiden ja organisaatioiden luovuutta kartoittaa ja kehittää Luova työelämä 2030 -hanke, johon osallistuneet organisaatiot kokoontuivat tammikuun lopussa Pikku-Finlandiaan keskustelemaan luovuuden yhteiskunnallisesta ja yksilöllisestä merkityksestä.
– Olemme siirtyneet pysyvään epävarmuuden aikaan, jossa uusia toimintamahdollisuuksia ja ratkaisuvaihtoehtoja tarvitaan enemmän kuin koskaan. Ratkaisut löytyvät luovuudesta – nyt on korkea aika pysähtyä sen äärelle, muistuttaa TYÖ2030-ohjelmaa johtava Sanna Kulmala Työterveyslaitokselta.
Myös Aalto-yliopistossa radikaalin luovuuden strategista ohjelmaa luotsaava Riikka Mäkikoskela muistutti puheenvuorossaan, ettei uusia, monimutkaisia ongelmia ratkaista vanhoilla keinoilla.
– Yhteiskunnan lisäksi myös työelämä on murroksessa. Nyt on uskallettava tehdä radikaaleja ratkaisuja, jotka vaikuttavat perustavanlaatuisesti siihen, miten ihmiset, organisaatiot ja bisnes toimii, Mäkikoskela lausui tapahtumassa.
Ei kilpailukykyä ilman luovuutta
Luovuus tuottaa paitsi ratkaisuja yhteiskunnallisiin haasteisiin myös liiketoimintamahdollisuuksia yrityksille. Luova työelämä 2030 -hankkeeseen osallistuikin viime syksynä 16 suomalaisorganisaatiota eri toimialoilta sekä niiden yli 600 työntekijää. Mukana olleita organisaatioita tilaisuudessa edustivat sotealalta Foibekartanon toimitusjohtaja Ulla Broms ja Duunitorin johtava konsultti Lauri Vaisto, joiden mukaan luovuuden tulisi ylittää yhä vahvemmin toimialarajat ja tittelit.
– Luova toiminta ja ajattelu on otettava osaksi jokaisen organisaation ja työntekijän arkea. Luovuus ei ole luksustuote vaan kilpailun elinehto, Vaisto muistutti.
Panelistien mukaan tärkeintä on löytää luovuudelle yhteinen kieli ja ymmärrys. Luova työelämä 2030 -hanke onkin auttanut sanoittamaan luovia kyvykkyyksiä ja kehityskohtia sekä käymään keskustelua aiheen ympärillä.
– Luovuus on käsitteenä usein väärinymmärretty. Siksi luovuuden tutkiminen ja näkyväksi tekeminen on tärkeä osa tämän kriittisen kyvykkyyden kehittämistä, Broms kuvaili.
Valmennus ja työkalu tuovat luovuuden kehittämisen työpaikoille
Luova työelämä 2030 -hanke huipentuu helmikuun puolivälissä, kun kaikille avoimet ja maksuttomat Luovan työelämän valmennus ja työkalu lanseerataan. Kokonaisuuden kehittämisestä on vastannut Yellow Method yhdessä MPS LifeWorksin ja Wunderdogin kanssa.
– Tuomme nyt tuoreimpaan tutkimustietoon perustuvat menetelmät ja parhaimmat luovuuden kehittämisen käytännöt kaikkien saataville! Organisaatio saa valmennuksesta lentävän lähdön luovuusmatkalle ja työkalusta innostavan oppaan sen varrelle, kertovat Yellow Methodin Susanna Rahkamo ja Pauliina Valpas.
Verkkovalmennus on suunnattu erityisesti johtajille ja esihenkilöille, jotka haluavat kehittää luovuutta omassa tiimissään tai organisaatiossaan. Valmennus auttaa yksilön luovia taitoja kehittävän työkalun käyttöönotossa sekä luovuusajattelun jalkauttamisessa.
– Meille oli alusta asti tärkeää päästä konkreettisesti auttamaan organisaatioita ymmärtämään ja kehittämään luovuuttaan. Toivon, että mahdollisimman moni yksilö, tiimi ja organisaatio tarttuu tähän ainutlaatuiseen tilaisuuteen hyödyntää hankkeessa syntyneitä oppeja ja työkaluja, iloitsee hankkeen johtaja Sanna Laakkio MARK Suomen Markkinointiliitosta.
Luovan työelämän valmennus ja työkalu lanseerataan helmikuun lopussa ja ovat käytettävissä maksutta kesäkuun loppuun asti. Lisätietoa Luova työelämä 2030 -hankkeesta www.luovatyoelama.fi.