7.9.22
Luovuuden tutkimus- ja kehitystalo Yellow Method tutki yksilöiden luovuutta osana MARK Suomen Markkinointiliitto ry:n johtamaa Luova työelämä 2030 -hanketta. Kyselytutkimuksen vastauksissa korostuivat erot toimialojen, ikäryhmien ja koulutusasteiden välillä: luova suorituskyky ei jakaudu tasaisesti suomalaisten kesken.
World Economic Forum on määritellyt luovuuden yhdeksi tulevaisuuden tärkeimmistä työelämätaidoista. Viime keväästä asti tätä taitoa suomalaiseen työelämään on tuonut osana TYÖ2030-ohjelmaa toteutettava Luova työelämä 2030 -hanke.
– Luovuus on ymmärrettyä tärkeämpi kyvykkyys ja kilpailutekijä. Tarvitsemme luovaa ongelmanratkaisua ja uusia innovaatioita paitsi varmistaaksemme organisaatioiden kilpailukyvyn ja kasvun myös ratkaistaksemme globaaleja haasteita, muistuttaa Yellow Methodin tutkimusjohtaja Susanna Rahkamo.
Osana hanketta Yellow Method on toteuttanut kyselytutkimuksen, joka keskittyy yksilön luovuuden tunnistamiseen ja sitä tukevien voimavarojen lisäämiseen. Huhtikuussa avautuneen kyselyn tulokset julkistettiin tänään MARK Suomen Markkinointiliitto ry:n avoimessa tilaisuudessa.
– Kyselyyn kertyneet 3 000 vastausta paljastavat, että suomalaista työelämää ja luovaa suorituskykyä vaivaa itsevarmuuden puute. Se estää meitä hyödyntämästä osaamistamme ja ottamasta harkittuja riskejä, kertoo Yellow Methodin toimitusjohtaja Pauliina Valpas.
Luovuus vaatii paitsi ajattelua myös toimintaa
Kyselyssä arvioitiin vastaajien luovaa suorituskykyä sekä siihen kohdistuvaa potentiaalia ja häiriötekijöitä. Vastausten mukaan parhaat lähtökohdat luovalle toiminnalle on koulutuksen sekä taiteen ja viihteen parissa ja kansainvälisissä tehtävissä toimivilla, sillä heillä luovuuden potentiaali on suurin ja häiriötekijöitä on vähiten. Myös ikä ja koulutustaso korreloivat luovan identiteetin ja itsevarmuuden kanssa.
– Mitä korkeampi koulutus ja ikä, sitä enemmän yksilö kokee itsevarmuutta ja intoa uuden oppimiseen ja perehtymiseen. Suurimmat erot luovassa suorituskyvyssä nähdään kuitenkin toimialojen, ei toimenkuvien tai senioriteettien, välillä, Valpas kertoo.
Jos itsevarmuuden puute on luovuuden suurin häiriötekijä, on oivaltavuus eli kyky löytää vaihtoehtoisia ajattelu- ja toimintatapoja taas suomalaisvastaajilla selkeä voimavara. Häiriötekijöitä poistamalla olemmekin varsin hyvässä luovassa vireessä.
– Vastausten perusteella me suomalaiset nautimme ajattelusta, uuden luomisesta ja haasteiden ratkaisemisesta. Ne ovat kaikki tärkeitä kiinnostuksen kohteita ja kykyjä muuttuvassa maailmassa. Matalan itseluottamuksen vuoksi menemme kuitenkin helposti sääntöjen ja sosiaalisten normien taakse, mikä tekee työskentelystä turhankin suoraviivaista ja vie mahdollisuuden luovaan ongelmanratkaisuun, Rahkamo kertoo.
Organisaatiokulttuuri mahdollistaa tai tappaa luovuuden
Hankkeen ensimmäisen vaihe keskittyi yksilön luovuuteen ja sen kehittämiseen. Hanke saa jatkoa jo syksyllä 2022, kun yhteisötason luovuutta yhdessä Yellow Methodin ja MARK Suomen Markkinointiliitto ry:n kanssa lähtee kartoittamaan noin kaksikymmentä suomalaisorganisaatiota.
– Ihminen on laumaeläin, joka tarvitsee ympärilleen muita ihmisiä. Organisaatio on nykypäivän lauma ja johtaja sen vartija, joka mahdollistaa vapauden toimia, tutkia ja kehittää. Organisaatio itsessään ei ole luova, mutta sen tehtävänä on mahdollistaa luovuus, Valpas kertoo.
Lisätiedot ja haastattelupyynnöt:
Pauliina Valpas
Toimitusjohtaja, Yellow Method
Susanna Rahkamo
Tutkimusjohtaja, Yellow Method
Sanna Laakkio
Toiminnanjohtaja, MARK Suomen Markkinointiliitto ry
sanna.laakkio@markkinointiliitto.fi
Luova työelämä 2030 -hanke:
Hanketta johtaa MARK Suomen Markkinointiliitto ry, ja se on osa TYÖ2030-ohjelmaa. Kumppaneina hankkeessa ovat Marketing Finland, Teknologiateollisuus, Tivia, Henry, TEK, VTT ja Aalto. Asiantuntijana hankkeessa ja luovuusindeksin synnyttäjänä toimii Yellow Method ja viestintä- ja sisältökumppaneina toimivat Grundlage, MRKTNG, We Are Open, sekä MARK me -sisältöpalvelu.
Tutustu Luova työelämä 2030 -hankkeeseen.
