10.11.22
Luovuus on paitsi uusien innovaatioiden tuottamista myös osaamisen hyödyntämistä ja ongelmanratkaisua. Johtajalla onkin tärkeä tehtävä oman organisaationsa luovan kulttuurin luotsaajana.
Luovuus on yksi tulevaisuuden tärkeimmistä työelämätaidoista. Organisaatioille se tuottaa lisäarvoa ja erottaa kilpailijoista. Sillä saa liikkumatilaa ja etulyöntiasemaa muuttuvilla markkinoilla. Innovaatioiden lisäksi luovuus lisää henkilöstön hyvinvointia. Se luo yhteenkuuluvuutta, sitoutumista ja merkityksellisyyttä.
Tarkastelimme Creative Business Finlandille tekemässämme kartoituksessa suomalaisyritysten luovuutta. Se nähdään useimmiten välineenä, jolla saavutetaan organisaation tavoitteet ja ratkaistaan asiakkaiden alati muuttuvia tarpeita. Luovuus on olennainen osa edelläkävijyyttä.
Luovuuteen kuitenkin investoidaan hyötyihin nähden aivan liian vähän. Niissäkin yrityksissä, joissa luovuuden merkitys on tunnistettu ja tunnustettu, investoinnit suunnataan ensisijaisesti uusien tuotteiden ja palveluiden – ei henkilöstön luovien kyvykkyyksien – kehittämiseen. Ilman yksilöiden luovaa ajattelua on kuitenkin mahdoton kehittyä ja kehittää uutta. Tarvitaankin uudenlaista johtajuutta sekä työkaluja ja mittareita, joilla organisaation luova potentiaali saadaan käyttöön ja luova energia suunnattua olennaiseen.
Luovuutta johtamassa
Luova työelämä 2030 -kyselytutkimuksemme paljasti suomalaisten luovan potentiaalin. Olemme oivaltavia, innokkaita oppimaan uutta ja halukkaita etsimään ratkaisuja haastaviinkin ongelmiin. Samanaikaisesti luovuuttamme kuitenkin uhkaa itsevarmuuden puute ja riskinottohaluttomuus. Epävarmoissa tilanteissa haemme turvallisia vaihtoehtoja ja auktoriteettien tukea.
Luovuuden suurinta potentiaalia pitävät hallussaan johtajat ja yrittäjät, joilla mahdollisuudet oman organisaationsa kehittämiseen ovat myös merkittävimmät. Johtajien merkitystä luovuuden luotsaajina korosti myös Creative Business Finlandin kartoitus: mitä ylempänä organisaatiota luovuuden potentiaali tunnistettiin, sitä vaikuttavampaa ja laaja-alaisempaa sen hyödyntäminen oli.
Aidosti luovassa organisaatiossa uuden kehittäminen onkin keskeinen osa kulttuuria. Sitä ei ole ulkoistettu konsulteille, kumppaneille tai yrityksen yksittäisille funktioille, vaan luovuus tunnistetaan koko organisaatiossa. Luovuutta osataan johtaa tehokkaasti muun muassa viestimällä kirkkaasti, osoittamalla sille raamit ja resurssit sekä kiinnittämällä se yrityksen strategisiin painopisteisiin. Yhteisötason luovuutta ja luovan organisaation anatomiaa tarkastelemmekin syksyllä 2022 kahdessakymmenessä suomalaisyrityksessä.
Viisi vinkkiä luovan suorituskyvyn kehittämiseen
- Tutustu omaan ja muiden luovuuteen. Jokainen meistä on luova omalla tavallaan. Vahvistamalla luovaa identiteettiämme ja tuntemalla itsemme luoviksi hakeudumme helpommin luovaa ajattelua ja työskentelyä vaativiin tehtäviin. Auta alaisiasi tunnistamaan oman luovuutensa potentiaali ja häiriötekijät Luova työelämä 2030 -kyselyllä.
- Vähennä luovuuden häiriötekijöitä. Yksi kuormittuu kiireestä, toinen kritiikistä. Tunnista, mitkä tekijät organisaatiosi arjessa vaikeuttavat luovaa ajattelua ja yhteistyötä. Luovuuden häiriötekijöitä tulee aktiivisesti poistaa ajattelun ja toiminnan tieltä.
- Lisää luovuuden potentiaalia. Luovuus on kyvykkyys, joka vaatii kukoistaakseen otolliset olosuhteet. Anna siis tilaa ja aikaa luovuudelle. Mahdollista organisaatiossasi avoin ideointi, ajatustenvaihto ja uuden oppiminen.
- Näytä esimerkkiä. Johtaja on soihdunkantaja, joka näyttää esimerkillään mallia. Lisäämällä luovuutta omaan työhösi ja toimintaasi sytytät luovuuden kipinän myös muihin.
- Investoi innovointiin. Luovuus luo hyvää niin yritykselle kuin yksilölle. Siksi siihen kannattaa myös resursoida sen ansaitsema aika ja raha. Kehitä aktiivisesti organisaatiosi luovaa osaamista, hyödynnä sitä kokonaisvaltaisesti ja seuraa saavutettuja tuloksia kuin minkä tahansa kyvykkyyden kohdalla.
Pauliina Valpas & Susanna Rahkamo
Kirjoittajat ovat luovuuden tutkimus- ja kehitystalo Yellow Methodin perustajia. Pauliina on tehnyt uraa niin luovalla alalla kuin hyvinvoinnin ja huippuvalmennuksen parissa sekä tutkinut yksilötason luovuutta. Susanna on työskennellyt 20 vuotta johdon konsulttina ja tutkinut väitöskirjassaan luovuuden merkitystä menestykselle.
Yellow Methodin toteuttama Luovuusindeksi-kysely on osa MARK Suomen Markkinointiliitto ry:n johtamaa Luova työelämä 2030 -hanketta. Testaa oma luovuutesi osoitteessa www.luovuusindeksi.fi.
